Taas tanssimaan Esakalliolle.

Somero 7.5.2001 Ahti Kukkonen Monokas ry

Johdanto

Somero on ollut tanssipitäjä kautta aikojen. Vanhoista tanssipaikoista mainittakoon:

Kertunsalon saari (kuva: Somero-Seuran kuva-arkisto -Kertunsalo, Somero, Rautela, Kertunsalon saari 1940- luvulla. Saaressa sijaitsi tanssilava. Sen takia rakennettiin silta).

Havuharjun lava oli käytössä ennen sotia (valokuva vuodelta 38 tai 39 Somero-Seuran kuva-arkisto) ja

Esakallion ja Ämyrin lavat (kuva:asakallio,jpg ja amuri.jpg)

Esakallion lava

60- ja 70-luku olivat Esakallion kulta-aikaa. Tuohon aikaan ajoittuu urheilun huippuhetkiä - Pentti Nikula ja seiväshyppyhuuma ja maailmanennätys

Esakallion lava avattiin juhannuksena 1965. Aloitus oli tavattoman vauhdikas, aattona oli liki 2000 henkeä ja ensimmäisenä juhannuspäivän 1200 ja vielä toisenakin 700. Alkuvuosina saattoi linja-autoja olla kymmenenkin. Aikojen parantuessa ja 70 luvulle siirryttäessä henkilöautot lisääntyivät ja linja-autot vähenivät. Alkuaikojen jutuista mieleenpainuvin oli järjestelyissä nokkamiehenä puuhaavalle Kalle Nikulalle vuoden 66 juhannusaatto, jolloin suunnattomat lumimassat aiheuttivat aikamoisen lisäurakan järjestäjille. Ikkunoita ei ulkolavoilla ollut, mutta yleisöä oli niin runsaasti, että lämmintä riitti. Kari Kuuva oli aloitusaikojen kuuma nimi ja monesti esiintyivät Eino Grön, Reijo Taipale, Tapani Kansa ja Annikki Tähti. Kovasti ovat tuttuja nimiä vieläkin ja melkein kuin vanhoja tanssiperinteitä kunnioittaen on Eino Grön ja Martti Metsäkedon orkesteri esiintymässä nyt juhannusaattona näillä niin heille kuin myös somerolaisille tutuksi tulleella lavalla.

Viime vuosina Esakallio on jälleen tullut voimallisesti mukaan tanssikuvioihin ja uskon, että tästä kesästä tulee vähintään viime vuoden veroinen - hyvät esiintyjät ja olosuhteet mitä parhaimmat, niin lattian kuin ravintolapalveluidenkin osalta.

Elo-syyskuun vaihteessa on jälleen paikkakunnan suurien poikien Unto Monosen ja Rauli Somerjoen musiikkitapahtuma - Illan varjoon himmeään.

Illan varjoon himmeään -kilpailu 31.8.-1.9.2001

Artistit esittävät somerolaisten musiikin legendojen Unto Monosen ja Rauli Badding Somerjoen tuotantoa. Kilpailussa etsitään karismaattisia ja taitavia laulajia sekä naisten että miesten sarjoissa. Lisäksi on mukana tanssinopetusta - Juhani Tahvanainen tulee opettamaan mannetangoa. (kuva untojarauli.jpg, so4,jpg on Monosen muistopatsas kaupungintalon vieressä, so10.jpg on Raulin kioski Helsingintien varressa noin 4 km keskustasta - webosoite http://www.somero.fi/laulukilpailu)

Unto Mononen

Monosen tuotanto ja elämä olivat tavallaan yhtä. Vimmainen sävellysjakso viimeisenä keväänä tuotti liki 70 uutta sävelmää. Jos kaksi evakkoreissua Karjalan Kannakselta olisivat jääneet väliin, Monosen turvallisuudentunne olisi ehkä ollut vahvempi ja laulut aivan toisenlaisia. Jos ryyppääminen olisi pysynyt joissain rajoissa, lupaavasti alkanut avioliitto monitaitoisen muusikon Hilkka Suomisen kanssa olisi ehkä kehittynyt toiseen suuntaan ja elämänpettymykset jääneet pienemmiksi. Elämästä muokkautui sellainen kuin siitä muokkautui ja elämä muokkasi musiikkia. Satumaan Mononen sävelsi ollessaan vasta 23-vuotias. Esimerkiksi Satumaa-single Reijo Taipaleen tulkitsemana 1962 sai tyrmäävän arvion - tangot ovat menneen ajan musiikkia. Mutta uusi kukoistus nosti niin Satumaan kuin muutkin tangot arvoon arvaamattomaan - nyt suomalaisen tangon musiikkina soi hyvin useasti juuri tuo Satumaa. Meille somerolaisille siitä on muotoutunut "kunnallislaulu", joka juhlatilaisuuksissa esitetään suurella tunteella.

Rauli Badding Somerjoki

Somero on tunteiden tulkin, Rauli "Badding " Somerjoen, kotiseutua. 1947 syntynyt Rauli Badding esiintyi 1970 ensimmäisessä Ruisrockissa Tommie Mansfield Group:in säestämänä. Samana vuonna hän sävelsi musiikin Bensaa suonissa-elokuvaan. Jo ennen elokuvaa Somerjoki julkaisi ensimmäisen oman singlensä Mun sormuksein/Sulamit. Rauli toteutti Jussi Raittisen ohella jo 1970-luvulla perinteisen tanssi- ja iskelmämusiikin sekä popin yhteensulauttamista, synteesiä. Vuoden 1973 huhtikuussa julkaistu Fiilaten ja höyläten single teki Rauli Badding Somerjoesta yleisesti tunnetun rockmuusikon. Fiilaten ja höyläten oli alkujaan Chuck Berry:n biisi Reelin' And Rockin'. 1973 Badding osallistui Syksyn Sävel -kilpailuun kappaleella Ja rokki soi , jonka sanoitti ja sävelsi veljekset Matti ja Teppo Ruohonen. Kappaleen sovitti Albert Järvinen. Vuonna 1981 hän julkaisi singlen Kuihtuu kesäinen maa/Ensimmäisenä iltana - alkoi Agentsin ja Rauli "Badding" Somerjoen menestyksekäs yhteistyö. Agents säestikin Somerjokea hänen uran loppukauden unohtumattomilla levyillä: Ikkunaprinsessa, Tähdet, tähdet ja Laivat. Somerjoki kuoli Helsingissä keskiviikkona 14.01.1987.

Kesän ohjelmaa

Tämä huipputarjonta tanssien suhteen täällä Somerolla on ainutlaatuisen tasokasta - Teeriharju talvisin ja Esakallio ja Ämyri kesäisin. Ämyrillä tanssitaan lauantaisin ja heinäkuussa alkavat jälleen maanmainiot naistentanssit torstaisin. Esakallio on vuorossa perjantaisin ja keskiviikkoisdin varttuneemmalle väen on iltapäivätanssit.

Monokas pitää tanssikursseja joka kolmas perjantai 19.30 - 21.00. Pyrkimys on ollut pitää kursseja joka toinen perjantai - aloitimme fuskujivellä 25.5 ja 15.6 on vuorossa hidas valssi. Luvassa polkkaa, hidasta valssia, argentiinalaista tangoa, jiveä ja mannetangoa - Ja ei muuta kuin - o l e valmiina !

Luvassa nimekkäitä esiintyjiä: Antti Huovila, Agents, Reijo Taipale, Janne Tulkki, Tomi Markkola, Tarja Lunnas, Kari Tapio, Kari Vepsä, Taina Kokkonen, Anna Eriksson, Jari Sillanpää ym.

Perinteet ovat velvoittavia ja toivon että yleisömenestys on hyvä - joten tansseissa tavataan.

Kuvasivu