Esakallio 22.10.2013

Johdanto (Ahti)

Raivaajapatsas kaupungintalon piha-alueella (kuva 1/Ahti Kukkonen).

Tämä kuva, kasken raivaamisesta, luonnehtii Someroa minun silmissäni ehkä parhaiten. Taustan palava kanto –vaakuna vahvistaa tunnetta. Vakaa maaseutu ympärillä ja uuras työnteko ovat somerolaisuutta, jota arvostan. Somero tunnettiin paikkakuntana jo 1300 -luvulla. Someroa ovat tehneet tunnetuksi monet kulttuuripersoonat musiikin, taiteen ja kirjallisuuden alalta. Someron länsi- ja lounaisosien maisemia hallitsevat peltoaukeat.Häntälän kylän alueelta löytyvät Häntälän notkot ovat maisemallisesti sykähdyttäviä ja säilyneet eliöstöltään monipuolisena laiduntamisen ansiosta. Itäpuolella, Somerniemellä, metsät ja korkeat mäet ilahduttavat kulkijan silmää. Somerniemeltä alkaa jokimaisena järvenä Paimionjoen alkuun ulottuva vesistö, jonka rantaa seuraa historiallinen Hämeen Härkätie, yksi Suomen vanhimmista teistä. Sen varrella rakennukset ja muistomerkit kertovat esivanhempiemme elämästä. Nämä puitteet ovat muovanneet ihmisiä ja elämää täällä maaseudun idyllissä.

Someron vahva piirre liittyy urheiluun. Somero on urheilupitäjä – Someron Esa ja Voima ovat paikkakunnan vahvoja urheiluseuroja.

Pajulahden hallissa ylittyi ensimmäistä kertaa 5 metriä 2.2.1963.
Varainhankintaan ensimmäinen yritys Esalla oli Kertunsalon tanssilava. Se oli huvitilaisuuksien pitopaikkana 30-luvun alkupuolelta vuoteen 1950.Rautelan harjulta vuokrattiin 1952 uusi tanssipaikka joka oli käytössä toistakymmentä vuotta. Tilan ahtauden vuoksi ryhdyttiin katsomaan uutta lavan paikkaa. Uusi tila lavalle löydettiin Salontien varrelta vain noin kilometrin päässä keskustasta. Juhannusaattona 1965 järjestettiin Esan suurlavan ensimmäiset tanssit. Myöhemmin nimikilpailun tuloksena suurlava sai nimen Esakallio. Esakallio on nykyisellään kehittynyt tanssilavan ohella huomattavaksi viihdekeskukseksi ja sen suosio jatkuu edelleen.

Avajaisilmoitus vuodelta 1965

Avajaisissa 25.6.1965 esiintyivät Annikki Tähti ja Pentti Tiensuu. Esan suurlavan muista esiintyjistä mainittakoon Kari Kuuva ja Rauno Lepistö.

Vastaus moneenkin kysymykseen löytyy Unton sanoituksista (Lainaus Esko Rönkön 1997 pitämästä esityksestä):

Ehkä vastauksen antaa Unto Monosen sanoitus "Yön tummat siivet" -tangossa: "Kenties / kaikki onkin vain sattumaa, / koskaan / sitä tietää ei saa..."
Päättyneeseen rakkaussuhteeseen löytyy monenlaista ilmaisua.

MERI oli Monosella eräänlaisena sisäisen mielentilan kuvaus, esim. sanoitus "Levoton meri", tai "Meren rannalla": "Myrsky tyyntyi jo pois, rauhan sieluni saa ..."

YÖ oli eräänlaisena lohdutuksen antajana, suojana ja turvana kovaa arkimaailmaa vastaan?

Mononen oli elämässään pettynyt ja tullut pessimistiseksi, sillä hän usein kirjoittaa:
- valat vannotut kestävät vain, kunnes ne rikotaan... useilla eri tavoilla.

Monoselle on tunnusomaista tekstityksissä tumma, harmaa, himmeä, mutta en ole tavannut useaa musta-sanaa Monosen sanoituksissa. "Kohtalon kello lyö" -tangossa on peräti "sysimusta yö". Välttelikö Mononen tietoisesti/tietämättään (hänestä liian kohtalokasta!?) musta-sanaa, kun muutenkin tekijän mielenkiinto on mielikuvitus-maailmassa tai omissa tunteissa. Ja himmeä, hämärä antavat aiheen olettaa, että sävellyksissä niitä vastaavat kromaattiset hajasävelet dominantti- ja toonika-sävyä häivyttämässä. Tuloksena on Monoselle tyypillinen häilyvä tunnelma. Olisi vaan aikaa miettiä näitä kaikkia Monosen salaisuuksia!?

Tanssivaa kuulijakuntaa ilahduttavat mm. "Leikkivä liekki" -samba, "Hilpeä veijari" -cha-cha-chaa, "Pelimannikitara" -polkka, "Keinulla" -jenkka, sekä slowfox-, beguine- ja bossanova-sävelmät. Niissä voi tutustua hieman huolettomampaan Monoseen. Tosin hän ei ole pystynyt varsinaisen kupletin tekoon, vaan "Kallen kohtalon" teksti jää vitsin asteelle.

 

Unto Monosen ystävän Jorma Nordmanin suunnittelema tyylikäs muistomerkki Somerolla kuvaa hyvin taiteilijan elämän peruspiirteitä. "Lauluni tulevat jostakin tuolta siniseltä taivaalta". (Kuva 5/Ahti Kukkonen)

 

Unto Mononen-yhdistys ry

The assiciation Unto Mononen-yhdistys ry was established in 1993 in Somero to show appreciation to the local composer Unto Mononen.
The association aims to publish Unto Mononen´s unfinished or unpublished material for the Finnish audience.to enjoy. They also want to gather material  about the composer and promote popular Finnish dance music in Mononen´s spirit. Lately the association has concentrated on promoting espesially Finnish tango.

During its existence the association has released a series of 4 albums : Onnen kaipuu,        Mononen-Mustapää,Tango Unton muistolle and Yötuuli.

The members have made their effort to produce a documentary and a book called “Unto Mononen – life and songs”.
Mononen´s first recorded composition was a waltz Pieni laulu, A Little Song, from 1959. Satumaa- tango was first recorded by Henry Theel 11.2.1955. With a jazzy foxtrot Polttava Liekki, A Burning Flame,  Mononen won a competition for composers for the Finnish broadcasting company.

The real tango boom started with Reijo Taipale´s recording of Satumaa in 1962. After that many Mononen´s tango classics were recorded, e.g. Tähdet meren yllä, Lapin tango, Erottamattomat and Syvä kuin meri. After composing “With my lady in the park of the Parliament house “ Mononen concentrated on lyrics written by serious poets.

The association has members all over Finland, e.g. the dance association Monokas ry in Somero. It has members also abroad. Its home is the dance hall Esakallio in Somero, address  Salontie 40,  31400 Somero. Their magazine is called Ikkuna kadulle and it comes four times a year.

The association sells books and cd-records The members promote their activities a couple of times in Esakallio during dance evenings. The fee is 17 euros yearly.

 

Unto Mononen 

(October 23, 1930, Muolaa – June 28, 1968, Somero) was a Finnish songwriter and musician. He is best known for his numerous tango compositions including the famous Finnish tango song, "Satumaa". His first name was originally Uuno.

Biography

Mononen is often said to come from Somero, but was actually from Muolaa and did not come to Somero until the Second World War was over and Muolaa was conquered by the Soviet Union. Mononen studied church music in the University of Turku. He quit these studies since he felt he did not learn anything important. As a composer he was self-taught. Mononen began his musical career by singing with local dance groups while he was under 20. After a failed operation to his adenoids damaged his voice, Mononen started to compose.

In 1950, Mononen first successfully sold his songs to a record company. The first song recorded was "Pieni laulu" ("A small song"), a waltz sung by Pentti Halme. In 1955 Henry Theel recorded the famous "Satumaa" to some success, but the song's status wasn't cemented until seven years later, in 1962, when Reijo Taipale recorded it.

Other famous tangos by Mononen include "Tähdet meren yllä" ("Stars above the Sea"), "Lapin Tango ("The Tango ofLappland"), "Erottamattomat" ("Inseparables"), "Kangastus" ("The Mirage"), "Kaipuuni Tango" ("The Tango of my Longing"), "Kohtalon Tango" ("The Tango of Destiny") and "Yön Hiljaisuudessa" ("In the Silence of Night"). Of these, the last two became better known when another famous musician from Somero, singer Rauli "Badding" Somerjoki, recorded them. Singer Esko Rahkonen also worked with the composer in the 1960s.

Playing guitar with his own band in 1959

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Untomonosenyhtye1959.jpg/350px-Untomonosenyhtye1959.jpgOne of the most well known figures in Finnish popular culture, provocative entertainer M. A. Numminen had played drums in Mononen's band. Later Numminen asked Mononen to compose a humorous tango to his lyrics. Mononen answered that for Numminen, he would write a tango even to the words of a phone book. From this collaboration, the song "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa" ("With my Woman at the Park of the Parliament House") was born.

During his later years, Mononen suffered from alcoholism and eventually shot himself with a pistol on June 28, 1968. He was 37 years old.

Satumaa

From Wikipedia, the free encyclopedia

"Satumaa" (roughly, in English "The Fabled Land" or "The Fairytale Land") is the quintessential Finnish tango. It was written by Unto Mononen, and published in 1955. The most famous recording is probably the one made by Reijo Taipale in 1962. The lyrics tell a story of a distant land beyond the sea — a happy paradise — however, the narrator can only reach it in his thoughts. The song has been recorded countless times, mainly by male Finnish tango singers.[1]

An unusual take on Satumaa (and perhaps one more likely to be known outside of Finland) appears on a Frank Zappa live album from a Helsinki concert in 1974. Requested at short notice, the band plays the song from sheet music with the (non-Finnish-speaking) vocalist Napoleon Murphy Brock trying his best to read the Finnish lyrics.[2][3] Dweezil Zappa and his ensemble Zappa plays Zappa played a part of the song on 6 June 2009 on their concert at the same venue.[citation needed]

The name "Satumaa" is also mentioned in a pop rock song "Satumaa-tango" by Finnish Maija Vilkkumaa.

M.A. Numminen, in his novel Tango is my passion, says: "I have heard it was proposed for inclusion in a new hymn book. I think it would be wonderful if it was hymn number 666. During the service I could dance to it with organ accompaniment. Perhaps I would get nearer to God."

Rauli Somerjoki

From Wikipedia, the free encyclopedia

auli "Badding" Somerjoki (born as Rauli Aarre Tapani Somerjoki) (30 August 1947, Somero - 14 January 1987, Helsinki) was a Finnish rock singer. His records were published on such labels as Love Records. His nickname Badding is derived fromPaddington Bear.

Badding's most famous songs include "Fiilaten ja höyläten" (originally Reelin' and Rockin' by Chuck Berry), "Paratiisi" ('Paradise', a song composed by Somerjoki himself and the lyrics written together with Arja Tiainen), "Bensaa suonissa" ('Gasoline in veins', composed by Somerjoki himself, the lyrics written by Jarkko Laine), "Ikkunaprinsessa" ('Window princess', originally Glendora), "Tähdet, tähdet" ('Stars, Stars', a song made by Somerjoki himself) and "Laivat" ('Ships', 'Parakhody', originally a russian popular song).

Badding was born in Somero into a family of five children. He founded his first band, The Five Yes in 1963 and also worked in the group Suomen Talvisota 1939-1940. Together with M. A. Numminen, he caused some scandal with provocative songs like "Mitä nuoren aviomiehen tulee muistaa" and "Jenkka ulkosynnyttimistä".

Badding started his solo career in 1970. He competed in the Syksyn sävel song contest with "Ja rokki soi" written by Matti ja Teppo.

During his later career, Somerjoki worked with Agents. His last gig took place in Seinäjoki on 28 December 1986. During the fall, he had suffered many bouts of bronchitis, and in January 1987 he died in Helsinki of alcohol-related ailments. He was only 39 years of age.

Aki Kaurismäki has used Somerjoki's music in his films and published a biography of Somerjoki titled Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut (1996) written by Heikki Metsämäki and Juha Miettinen. Somerjoki also appeared in the film The Worthless(Finnish: Arvottomat) by Mika Kaurismäki in 1982.

In 2000 Markku Pölönen directed the film Badding, starring Janne Reinikainen about Somerjoki's life. It is available on DVD, bundled with Pölönen's Onnen maa, a romantic comedy about Finnish tango.

 


Badding1984.jpg

Rauli Somerjoki in 1984

Background information

Birth name

Rauli Aarre Tapani Somerjoki

Also known as

Badding

Born

 (1947-08-30)30 August 1947
Somero, Finland

Origin

Somero, Finland

Died

14 January 1987 (aged 39)
Helsinki, Finland

Genres

Finnish rock, Schlager, rock and roll

Occupations

singer, songwriter

Years active

1966–1987

Labels

Love Records, Johanna Kustannus, Minimusic, DojoAAB-Tuotanto

Associated acts

M. A. NumminenSuomen Talvisota 1939–1940Agents

 

 

 


Muutamia kuvia

Esakallio.jpg Unto.jpg Rauli.jpg Unto_Rauli.jpg patsas3.jpg
patsas.jpg Kertunsalo.jpg esakallio1.jpg rautela.jpg Unto_Hilkka-esitys.jpg